Siviilikriisinhallinta.org > Konflikteista kehitykseen > Alkusanat


Alkusanat

K äsityksemme turvallisuuteen kohdistuvista uhista on muuttunut. Valtioiden välisiin sotiin perustuvien perinteisten- uhkakuvien tilalle ovat nousseet uudentyyppiset uhat. Kansalliset puolustusdoktriinit ja kansainvälinen kollektiivinen turvallisuusjärjestelmä on kuitenkin perustettu perinteisten valtioidenvälisten sotien uhan varalle. Toimintaympäristömme on myös globalisaatiokehityksen myötä muuttunut nopeasti. Kansainvälisen yhteisön totutut toimintatavat ovat joutuneet koetukselle.

Kansainvälisten kriisien, alueellisten ja valtionsisäisten konfliktien vaikutukset kohdistuvat yhä suuremmassa määrin siviiliväestöön. Sotilaallista kriisinhallintaa täydentävän siviilikriisinhallinnan merkitys on tämän vuoksi korostunut. Sen avulla tuetaan siirtymävaiheen valtioiden ja kriisialueiden sekä niin sanottujen hauraiden valtioiden kehitystä kohti demokratiaa sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, hyvää hallintoa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Samalla luodaan edellytyksiä kaikkien maiden täysimittaiselle osallistumiselle poliittiseen ja taloudelliseen kanssakäymiseen yhteisten turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi.

Suomen on jatkossakin kehitettävä ja lisättävä valmiuttaan osallistua yhteisiin siviili- ja sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Konfliktineston ja siviilikriisinhallinnan merkitys kasvaa entisestään, jos kansainvälinen yhteisö pyrkii vakavasti ennaltaehkäisemään erilaisten kriisien puhkeamista avoimiksi konflikteiksi. Meille tämä vastuunkanto on tärkeä omaakin turvallisuuttamme lisäävä tekijä.

Keskeistä siviilikriisinhallinnassa on löytää ja kehittää kohdennettua kansallista asiantuntemusta. Ensisijaisia aloja ovat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen, demokratiatuki, tasa-arvokysymykset, kansalaisyhteiskunnan tukeminen, rajaturvallisuus ja rajapoliisitoiminta, pelastustoiminta sekä siviilihallinnon kehittäminen. Lisäksi on kyettävä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyöhön. Suomella tulee olla vahva valmius osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Yhtä tärkeää on, että yhteistyötä kehitetään laajasti myös kansalaisjärjestökentän kanssa sekä kotimaassa että kohdemaissa.

Siviilikriisinhallintaa kehitettäessä Suomen on varauduttava tehtäviin alueilla, joilla toimii yksi tai useampia sotilaallisia ja siviilikriisinhallintaoperaatioita ja yleensä useita kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä. Tämä korostaa yhteistyön ja koordinaation merkitystä.

Siviilikriisinhallinnan kokonaisuuden hallitseminen on haasteellista. Toiminta voi ulottua tarkkailu-, koulutus- ja neuvonantotehtävistä poliisitoimeen ja rajapoliisitoimintaan, oikeushallinnon, pelastustoimen, infrastruktuurin ja peruspalvelujen käytännön hoitamiseen. Nopean toiminnan kyky muodostuu siviilikriisinhallinnassa monelta osin yhtä ratkaisevaksi kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa.

Siviilikriisinhallinta on keskeinen ja vahvistuva osa Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Siviilihallinnon vahvistaminen kriisitilanteissa, poliisitoimi, oikeusvaltion vahvistaminen ja pelastustoimi sekä tarkkailutehtävät ja tuki unionin erityisedustajille ovat prioriteettialueitamme. EU osallistuu kriisialueilla myös turvallisuussektorin uudistustehtäviin, tukee aseriisuntaa ja joukkojen kotiutus- ja sopeutushankkeita sekä avustaa vaalien valvonnassa. Turvallisuuteen kohdistuvien uhkien kestävä torjunta vaatii myös pitkäjänteistä taustatekijöihin vaikuttamista, jonka tulokset eivät näy heti eivätkä ole otsikoissa. Tässä taustatyössä myös kehityspolitiikalla ja ihmisoikeuspolitiikalla on keskeinen rooli.

Siviilikriisinhallinta ei rajoitu Euroopan unionin toimintaan. Meidän on kyettävä tarjoamaan asiantuntemusta samanaikaisesti useilla eri foorumeilla. Suomi antaa jatkossakin kasvavan panoksensa Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten toimijoiden siviilikriisinhallintatyöhön.

Kiitän KATUa ja Sadankomiteaa tämän ajankohtaisen kirjan julkaisemisesta ja kirjoittajia heidän kontribuutioistaan. Uskon, että tämä kirja palvelee hyvin niin virkamiehiä, tutkijoita, opiskelijoita kuin muitakin henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita siviilikriisinhallinnasta ja sen kehittämisestä.


Erkki Tuomioja
ulkoasiainministeri

Sivustoa p�ivitetty 26.9.2006 - toimitus: info@siviilikriisinhallinta.org - toteutus: webmaster@siviilikriisinhallinta.org