Siviilikriisinhallinta.org > Konflikteista kehitykseen > Painopistealueiden suppea ja laaja tulkinta

Antti Häikiö


Painopistealueiden
suppea ja laaja tulkinta

E U:n siviilikriisinhallinnan painopistealueet ovat englanninkielisiltä nimiltään police, rule of law, civilian administration ja civil protection sekä monitoring, joka lisättiin painopistealueisiin vuonna 2004. Vaikeutena on ollut kääntää kukin termi suomeksi siten, että se vastaa kriisinhallinnassa ja kriisioperaatiossa sitä organisaation osaa, johon termin tarkoittama toiminta kotimaan valtionhallinnossa sijoittuu.

On muistettava, että kaikki poliisitoiminta ei ole siviilikriisinhallintaa. Myöskään kaikki oikeusvaltioperiaatteen tai oikeushallinnon kansainvälinen toiminta ei ole siviilikriisinhallintaa. Siviilikriisinhallinta määrittyy sen mukaan, miten nämä alat toimivat konflikti- ja konfliktin jälkeisissä tilanteissa ja monimuotoisten ongelmien hoitamisessa. Ongelmien hoitaminen edellyttää nykyisin entistä nopeampaa toimintakykyä ja -tapaa, jota kutsutaan CRT-toiminnaksi (civilian response team, myös civil response team, civilian crisis response team CCRT). Tätä siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan valmiutta (rapid deployment response) kehitetään erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Sitä ei erota muusta siviilikriisinhallinnasta kuin aika: nopean toiminnan valmius kattaa siviilikriisinhallinnan kaikki toimialueet, mutta tekee sen nopeammin.

Painopistealueiden erillinen listaaminen ja määrittäminen aiheuttavat ongelmia erityisesti temaattisten ja integroituvien aiheiden kanssa. Mihin painopistealueiden kuvauksessa sijoittuvat esimerkiksi ihmisoikeudet, tasa-arvokysymykset, aseistariisunta ja aseellisten toimijoiden integrointi siviiliyhteisöihin, humanitaarinen apu, vaalit ja demokratiakehitys? On luonnollisesti selvää, että nämä teemat voivat sisältyä kaikkien painopistealueiden tehtäviin, mutta niiden merkitystä voi heikentää se, ettei niitä ole erikseen nimetty painopistealueiksi.


Police-termillä viitataan poliisitoimintaan, joka kuuluu osana useaan siviilioperaatioon. Sekä englannin että suomen kielellä puhutaan usein tarpeettomastikin siviilipoliisista (civil police) erotuksena sotilaallisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen sotilaspoliisista.


Rule of law -termi käännetään ja sitä käytetään vielä epäselvästi laajan oikeusvaltioperiaatteen tai suppeamman oikeushallinnon kautta. Oikeusvaltioperiaate on keskeinen kansainvälinen demokratian periaate, jota siviilikriisinhallinta ehdottomasti tukee, rakentaa ja kehittää. Sen toteutus on kuitenkin tapahtunut pääasiassa oikeushallinnon toimien ja toimijoiden – tuomarien, syyttäjien tai vankeinhoidon asiantuntijoiden – perinteisten tehtävien kautta. Jo Kosovon konfliktin jälkeinen kansainvälisen yhteisön toiminta toi integroidumman lähestymisen vaatimuksen: miten poliisi tutkii ja pidättää, syyttäjä syyttää ja tuomari tuomitsee, jos oikeusjärjestelmä ja vankeinhoitolaitos eivät toimi? Kosovossa ja muissa konfliktin jälkeisissä yhteiskunnissa lain ja oikeuden kulttuuri edellyttää myös muun kuin tehokkaan oikeushallinnon toimia. Lain ja oikeuden käsitystä, kulttuuria ja käytäntöjä on kehitettävä ilman, että kyse on aina poliisin, syyttäjän, tuomarin tai vankilan toiminnasta. Tällöin on kysymys esimerkiksi siitä, miten liikennesäännöt vaikuttavat liikennekäyttäytymisessä tai miten kunnallinen järjestyssääntö vaikuttaa kuntien ja kaupunkien hallinnossa ja kansalaisten elämässä.


Civilian administration -termin suppea tulkinta viittaa paikallishallinnon ja keskushallinnon elimiin, joiden toimintaa pyritään kehittämään ja tehostamaan yleisten julkishallinnon ja paikallisen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Termin laajempi tulkinta perustuu – kuten oikeusvaltioperiaatekin – demokraattisen kansalaisyhteiskunnan ja sen instituutioiden periaatteisiin ja käytäntöihin. Tällöin pelkän hallinnon lisäksi keskeisiksi toimijoiksi tulevat kansalaisjärjestöt, media ja poliittiset puolueet ja ratkaiseviksi toiminnoiksi vaalit ja vaalien kautta kehittyvä kansalaisten osallistuminen yhteiskuntansa rakentamiseen.


Civil protection -painopistealueen ymmärtämiseksi EU:n puheenjohtaja – kuten YK:n humanitaarisia asioita koordinoiva toimistokin (OCHA) – haluaa laajentaa civil protection -käsitteen ymmärtämistä suuronnettomuus- ja katastrofilähtöisestä pelastustoimesta laajemmin siviilien suojeluun. Termin kääntämisessä suomeksi ja sen soveltamisessa hallintoomme on vielä kehittämistä. Tällä hetkellä civil protection -termi käännetään pelastustoimeksi. Sisäasiainministeriön pelastusosasto puolestaan käännetään Rescue Services -osastoksi ja pelastusopisto Emergency Services -opistoksi. Painopistealueen tulkinta vain pelastustoimen työksi ei ota riittävästi huomioon muita siviilien suojelemiseen liittyviä tehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi pakolaisasiat, humanitaarinen apu, huolto ja logistiikka (lääke-, vesi-, ruoka-, teltta- ja suojamateriaalit), infrastruktuurin ja jälleenrakennuksen järjestäminen ja jopa poliisin tai sotilaiden tekemä työ turvallisuuden takaamiseksi.

Antti Häikiö on siviilikriisinhallinnan kansallinen koulutuskoordinaattori sisäasiainministeriössä.

Sivustoa p�ivitetty 26.9.2006 - toimitus: info@siviilikriisinhallinta.org - toteutus: webmaster@siviilikriisinhallinta.org